KASTE

Lapsen syntymän ja kasteen rekisteröinti

Onnea lapsen syntymän johdosta !  Tervetuloa kasteelle !

Ennen kastetta hankitaan Suomen edustustosta lomake, jolla uusi suomalainen rekisteröidään Suomen väestötietojärjestelmään. Lomakkeeseen merkitään lapsen etunimet ja sukunimi. Täytetty ja allekirjoitettu lomake palautetaan edustustoon, joka toimittaa sen Suomeen tietojen rekisteröintiä varten. Tietojen ilmoittaminen väestötietojärjestelmään tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Myös kaste on hyvä toimittaa silloin, kun lapsi on vielä pieni vauva.  Joskus ulkomailla on kuitenkin  vaikeaa ennättää valmistella juhlaa lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen. Kastejuhla voidaan järjestää myös myöhemmin.    

Lapsen kasteesta vanhemmat ja pappi täyttävät oman lomakkeen, johon merkitään myös lapsen kummit. Pappi lähettää lomakkeen Suomeen siihen seurakuntaan, jonka poissaolevina jäseninä vanhemmat ovat (tai jompikumpi vanhemmista on). Käytännössä kyseessä on se seurakunta, josta ulkomaille muutettiin.

Kasteessa lapsi otetaan Suomen kirkon jäseneksi. Lapsen mahdollisesta jäseneksi ottamisesta  muuhun seurakuntaan kannattaa keskustella kastavan papin kanssa.

_{Kastejuhla Nizzan kirkolla, lokakuussa 2021}

Missä kaste järjestetään?
Perinteisesti lapsi kastettiin jumalanpalveluksessa ja se on edelleen mahdollista, vaikka kotikaste onkin nykyään tavallisempi vaihtoehto.  Papin kanssa on hyvä päättää ajoissa kasteaika ja –paikka.  Etukäteen sovitaan myös, millä kielillä kaste tapahtuu ja sovitaan kustannusten korvaamisesta.

Lapsen kummit

Kummi on lapsen  tärkeä ihminen. Yleensä kummeiksi valitaan vanhempien  läheisiä ystäviä tai sukulaisia.
Hyvissä ajoin ennen kastetilaisuutta on varmistettava kummien kirkkoon kuuluminen ja halukkuus tehtävään.  Kummin  tehtävä on pitää lapseen yhteyttä silloinkin, kun välimatkan vuoksi säännölliset tapaamiset ovat hankalia.

Pääsääntöisesti kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat joko ev-lut kirkon tai niin sanotun Porvoon yhteisön jäsenkirkon kastettuja ja konfirmoituja jäseniä.

Näiden lisäksi kummina voi toimia evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen (lapsikasteen) hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva konfirmoitu henkilö, esimerkiksi ortodoksi tai katolinen. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia kummina mutta kummin kansalaisuus ei aseta esteitä.

Kummien määrälle ei ole annettu ylärajaa. Poikkeustapauksessa kummeja voi olla vain yksi. Päätöksen yhdestä kummista tekee sen seurakunnan kirkkoherra, jonka jäseneksi kastettava liittyy.

Porvoon yhteisöön kuuluvat Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin, Viron ja Liettuan luterilaiset kirkot. Porvoon yhteisön muita kuin luterilaisia jäsenkirkkoja ovat Englannin, Irlannin ja Walesin anglikaaniset kirkot sekä Skotlannin episkopaalinen kirkko.

Näiden lisäksi Porvoon yhteisöön kuuluu vielä kaksi pientä anglikaanista kirkkoa, Espanjan episkopaalis-reformoitu kirkko ja Lusitanian kirkko Portugalista.